Raúl Rivero: Mörkläggning och 51 andra kränkningar av den kubanska statens oberoende och territoriella integritet. Silc förlag 2006. s. 223
Kuuba herättää heti runsaasti erilaisia mielikuvia, ristiriitaisiakin. Karibian suurin saari on ilmastoltaan paratiisi. Lämmin kirkas meri huuhtelee valkoisia hiekkarantoja, keskellä pimeintä yötäkin tarkenee nojailla palmuun ja siemailla rommia. Askel hotellialueiden yltäkylläisyydestä helvettiin on kuitenkin lyhyt. Paikallisena voit joutua vankilaan mitä mielettömimmistä syistä, valtio kontrolloi kaikkia mielipiteitä ja tiedonvälitystä. Typerät säännöksiet tukahduttavat talouselämän ja on suistanut ihmisten enemmistön suunnattomaan kurjuuteen. Silti Kuuba myyttisine mielikuvitustarinoineen inspiroi vapaan maailman ”vallankumouksellisia” radikaaleja.
Paúl Rivero on yksi tunnetuimmista kuubalaisista toisinajattelijoista, joka on yrittänyt uurtaa riippumattomalle lehdistölle tilaa sillä seurauksella, että miehelle langetettiin vuonna 2003 kahdenkymmenen vuoden vankeusrangaistus Kuuban valtion riippumattomuuden ja alueellisen koskemattomuuden loukkaamisesta. Protestit maailmalta vapauttivat Riveron ja hän elelee nykyisin pakolaisena Espanjassa. Mörkläggning on hänen katsauksensa vuosituhannen vaihteen kuubalaiseen valtioterrorismin hallitsemaan arkeen. 52 pikkutarinaa kertovat epätoivoisista pakoyrityksistä, kummallisista syytöksistä ja kiusanteosta, ihmisoikeuksien loukkauksista ja kekseliäästä selviytymisestä kommunismin karussa todellisuudessa.
Kirja pistää mietteliääksi ja saa ihmettelemään miten joillakin ihmisillä jaksaa riittää halua pistää nenänsä toisten asioihin: miten paljon resursseja haaskataan kattavaan kontrollikoneistoon! Miksei voisi antaa ihmisten vapaasti muodostaa mielipiteitään ja syventää näkemyksiään? Miksei ihminen saa vapaasti muotoilla omaa elämäänsä? Miksei ihminen saa vapaasti vaihtaa ajatuksiaan ja hankkia tietoja? Miksi tukahduttaa taloudellista toimeliaisuutta ja kaupankäyntiä?
Riveron tarinat saavat myös huomaamaan miten suhteellista sananvapaus on. Kuuban näkökulmasta Yhdysvallat näyttäytyy ihanteena, Yhdysvalloissa voi vain haaveilla vastaavasta vapaudesta kuin Ruotsissa. Ruotsissa ei voin kuin ihmetellä itäisen naapurin suvaitsevaisuutta ja sananvapautta.
Kun täällä ei suostuta allekirjoittamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja tukemaan kansallisia vähemmistöjä, Suomessa hengittää monipuolinen vähemmistömedia. Kun Ruotsissa puolimiljoonainen kielivähemmistö saa esimerkiksi muutaman minuutin aikaa televisiosta arkisin omakielisille uutisilleen, on Suomessa kokonainen televisiokanava parisataatuhantiselle kieliryhmälle ja useita radiokanavia. Ruotsissa ei ole yhtään vähemmistökielistä päivälehteä tai edes lehteä, joka elättäisi täysipäiväisen toimittajan. Suomessa sen sijaan on toistakymmentä vähemmistökielistä päivälehteä.
Tässä mielessä Ruotsi on kyllä Pohjolan Kuuba.
Vielä on paljon tehtävää sananvapauden edistämiseksi täälläkin. Emme ole niin vapaita kuin luulemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti