Awiwa Keller & Gunhild Wallin: Arbetets mening och drivkrafter. Brain Books 2000. 240 s.
Jos edellistä kirjaa (Vredens duvor) tuli moitittua puolitieteellisyydestä, on tässä kirjassa siltä osin kaikki kunnossa. Mainio johdanto ja metodi, sisältö on toimitettu ja analyysi on asiallista. Muutenkaan ei kai olisi voinut tehdä? Kirja kurkistaa miten 52 ruotsalaista vietti työpäivänsä vuosituhannen vaihteessa. Jokaista on haastateltu pari tuntia, jokainen on saanut samat rajatut kysymykset ja jokaisesta kerrotaan samat taustat toimitettujen haastattelujen aluksi. Lopuksi on lähdeluettelokin. Että näin. Tätä on hauskempi lukea! Taustalla onkin muun muassa Rådet för Arbetslivsforskning (RALF) Arbetslivsinstitutetin ja Uppsalan yliopiston taloushistorian laitoksen lisäksi. Tärkeän panoksen kirjaseen on antanut myös Föreningen för Arbetarskydd (FFA). Ruotsissa kun ollaan, työläisten tutkimukseen keskittyneitä tahoja on kuin sieniä sateen jäljiltä.
Ei pidä pelästyä, vaikka haastattelut aloittaa sosiaalidemokraattinen kunnanneuvos Pajalasta. Ennakkoluulot karisevat osittain matkan varrella ja kirjan kautta pääsee tutustumaan moneen ammattiin ja ihmiseen kautta maan. Teos sopisi hyvin oppimateriaaliksi ammatinvalintaan opintojenohjauksen tunneille.
Työelämä yllättää ja jumittaa, ahdistaa ja antaa.
Kirjan myötä alkaa väistämättä muistelemaan omia kokemuksia. Paljon on omaankin (työ)elämään mahtunut, eikä ole mennyt niin kuin joskus oletti. Päinvastoin, tulevaisuudestaan uskaltaa sanoa entistä vähemmän. On tullut harjoitettua heroinistin heittoa kiinteistönhoitajana paukkupakkasiin itähelsinkiläisen kerrostalon rappukäytävästä ja paikkailtua ammuskelun jälkiä, edustustilojen siivoomista, kokousisäntänä olemista... Olen tehnyt reportaasireissun botkyrkalaiseen peruskouluun kulttuurilehden päätoimittajana, seilannut Mälarilla tukholmalaisen päivälehden toimittajana, lueskellut käsikirjoituksia kustannustoimittajana, hikoillut pesula-apulaisena, lennellyt sotaväen helikoptereilla Norjassa ja Suomen Lapissa... Istunut ruotsalaisen suuryhtiön hallituksessa... Kaikenlaista on tullut nähtyä ja koettua aina Santiago de Cubasta Pietariin, hyiseltä Jäämereltä Punaisen meren värikkäisiin syvyyksiin. Siinä sivussa olen opiskellut piakkoin tuplamaisteriksi.
Asuttua, oltua vaihdossa tai käytyä 25 maassa sitä kiittää omaa etuoikeutettuaan asemaansa ja tapaamiaan persoonia, jotka ovat osiltaan muovanneet minua tällaiseksi, kaikkine mahdollisine puutteineen ja hyvine puolineen, ja antaneet monia mukavia ja hauskojakin muistoja. Samalla se pistää nöyräksi kanssaihmisten edessä. Jos itse on saanut elää ihmeellistä elämää, miten runsaasti kiintoisaa onkaan tarttunut muiden rinkkaan! Vaikkapa juuri sinun, joka tätä luet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti