Ivan Turgenev: Tarpeettoman ihmisen päiväkirja. Karisto 2000. 99 s.
Pienissä kertomuksissa lymyilee usein se suuri ja mahtava. Tällainen tapaus on Ivan Turgenevin Tarpeettoman ihmisen päiväkirja. Sivumäärältään vaatimaton stoori syvällisyydessään ja riisutun kauniina jaksaa innostaa yhä uusiin lukukokemuksiin.
Tarpeettoman ihmisen päiväkirjassa elämäänsä pettynyt mies kertaa kulunutta ennen kuolemaansa kirjallisesti. Hän kuitenkin takertuu yhteen tapaukseen; epäonniseen rakkauteen, jossa hän möhlii moninaisesti.
Ironinen ote hersyttää suupieliä, samalla se on surumielisen traaginen muistutus elämän ohitsemenevyydestä ja suhteellistamisesta. Vivahteena on rujo suoruus ja antiromanttisen romanttiset käänteet, jotka repivät rakkaudelta sen ihanuuden illuusion. Mehevää.
2 kommenttia:
Hmm. Minun mielestäni kyseinen opus oli jokseenkin "tarpeeton" teos. En kaiketi osaa lukea venäläistä kirjallisuutta tai sitten se ei muuten vain sopinut minulle.
Tuohon toteaisin että oletettavasti se ei sitten vaan tainnut sopia sinulle :). Lucky you, sanoisin...
Lähetä kommentti