Juhana Aunesluoma & Susanna Fellman (red.): Svenskt i Finland - finskt i Sverige III. Från olika till jämlika. Finlands och Sveriges ekonomier på 1900-talet. Svenska litteratursällskapet i Finland 2006. 404 s.
Blogin päivittely on harventunut kiusallisesti, mutta kasvavat kävijämäärät kannustavat kivasti. Marraskuussa lähenneltiin jo tuhatta kuukausittaista lukijaa. Monet palaavat yhä uudestaan ja viihtyvät jopa tuntikausia. Suurin osa on tietysti Suomesta, mutta vakilukijoita on etenkin Espanjassa, Ranskassa, Belgiassa, Hollannissa ja Saksassa kotimaan Ruotsin lisäksi. Yhteydenottojen perusteella tyypillinen lukija olisi plus kolmekymppinen korkeastikoulutettu urakiidossa oleva nainen. Kiitos kaikille näin yhteisesti mielenkiinnosta! Se lämmittää mieltä.
Johdanto kurottanee kätevästi aasinsiltana opuksen pariin, jota olen viime aikoina selaillut lähdekirjana. Nimittäin suuren tutkimushankkeen Kahden puolen Pohjanlahtea / Svenskt i Finland - finskt i Sverige kolmanteen osaraporttiin naapurusten talouksista ja integraatiosta.
En ala tässä referoimaan herkullista sisältöä. Muutama maininta riittänee.
Kirja on jaettu kolmeen palaan. Johdannon jälkeen on neljä artikkelia kasvusta ja kriiseistä. Ne käsittelevät taloudellisen kehityksen vertailua Suomessa ja Ruotsissa 1800- ja 1900-luvuilla, 1990-luvun kriisin vertailua sekä Aasian kriisin ja Ruotsin kriisin vertailua.
Seuraavassa luvussa tarkastellaan kauppaa ja integraatiota. Muun muassa toisen maailmansodan jälkeistä molempien maiden länsi-integraatiota 1944-1974, Ruotsin ja Suomen teollisuuden yhteistyötä sekä Pohjanlahtea talousalueena ja ulkomaankaupan merkitystä sille.
Kolmas luku on kenties kiehtovin. Sen neljässä artikkelissa kirjoitetaan yrityksistä ja investoinneista. Siitä miten naapurimaa on toiminut ensimmäisenä askeleena maailmanmarkkinoille. Toisin kuin yleinen käsitys on ollut, ovat suomalaiset yritykset olleet varhain liikkeellä Ruotsin markkinoilla. Kova kilpailu ja melko läheiset kulttuurit ovat johtaneet fuusioihin ja globaaleihin pelureihin monilla aloilla.
Suomi harppasi 1900-luvulla taloudellisesti Ruotsin rinnalle, ja 2000-luvun alussa meni jopa bruttokansantuotteella mitattuna ohitse. Suomalaiset ja suomalaistaustaiset yritykset ovat ottaneet haltuunsa isoja alueita Ruotsin talouselämästä. Ja toki päinvastoin myös. Harva maa on näin sidoksissa toisiinsa kuin Suomi ja Ruotsi, ja muistuttavat talouselämältään toisiaan niin paljon. Erojakin toki on. Suomi on esimerkiksi suuntaunut enemmän itään. Ruotsi on seissyt lähinnä läntisen pilarin varassa, Saksan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen näytellessä isoa roolia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti