Maria Küchen: Att skriva börjar här. Version 2.0

Maria Küchen: Att skriva börjar här. Version 2.0. Ordfront 2007. 288 s.

Jaahas. Maria Küchenin kirjoittamiskirjan uudistettu laitos on hutaisu, jossa on vähän sitä sun tätä, mutta ei syvällisemmin yhtään mitään.

Se on kuin tehty kirjoittamisesta idiooteille tyyliin kirjastoon kannattaa mennä koska siellä on kirjoja joita kannattaa lukea mutta jos ei jaksa lukea kirjoja voi katsoa elokuvia mutta mikäli sekin on liian työlästä voi toljotella mainoksia ja miettiä miten ne on tehty mutta jos nyt kuitenkin kirjoja aikoo kirjoittaa niin voi suurena salaisuutena paljastaa kirjastoissa olevan aikakauslehtiä jotka kirjoittavat kirjallisuuskritiikkiä johon olisi hyvä tutustua mutta myös päivälehdissä on kirja-arvosteluja joita voi bongailla netistä ja sitten tietysti voi mennä kirjoituskursseille joissa kollektiivisesti ihmetellään luomisen tuskaa mutta kuitenkin kirjoittaminen on yksilöllinen prosessi ja yksinäistä puuhaa ja ruotsalaiskustantamot saavat käsikirjoituksia paljon ja ne luetaan ryhmätyönä suurimmissa kustantamoissa jotta yksikään mestariteos ei livahtaisi haavista ja niistä keskustellaan ja annetaan sitten yhteisarvosana ennen kuin käsikirjoitus viskataan roskikseen ja kaupallisuus on pahasta mutta tarpeellista ja trendejä on vaikea ennustaa että hohhoijaa...

Ikävin puute on, että välillä on vaikea erottaa kuka sanoo ja mitä, väliin haastattelut ovat pelkkää ranskalaista viivaa ilman toimittamista ja analyyttistä otetta. Silpusta on puristettu epätasainen ja epä-älyllinen kirja.

Silti tätä kirjaa väitetään takakannessa käytettävän oppikirjana.

Ilmeisesti aikuisille.

Sopisi kenties parhaiten teini-ikäisille, mutta ei silloinkaan lukutoukille. Jos tämän tason vinkit ovat tarpeellisia ja uusia, niin kyllä kannattaa odotella omaa kypsymistä ja sivistymistä vielä vuosikymmeniä. Lapselliset ohjeet turhauttavat ja saavat lukijan kyselemään jatkuvasti, että tyhmänäkö minua pidät. Mutta kaipa tällaisillekin sepustuksille on kysyntää ja osaavat auttaa jota kuta lähemmäksi kustantajan kynnystä.

Vähemmälläkin sivumäärällä olisi kirjoittajia ja kirjailijoiksi aikovia voinut ohjeistaa: elä, lue ja kirjoita. Kaikkia monipuolisesti ja paljon. Se lienee ainoa avain menestykseen, tuurin lisäksi.
Tai no jos jonkun kirjoittamisoppaan haluaa nostaa esiin, jota kannattaa vähintäänkin silmäillä, niin sellainen on Tom Lundbergin Kirjoita, vaikuta, menesty! Siitä on ihan oikeasti hyötyä itsekullekin.