Ilkka Remes: 6/12. WSOY 2006. 471 s.
Ilkka Remes on nostattanut rajuilla juonillaan suomalaisen trillerin kansainväliselle tasolle.
Trilleri on dekkareiden vaativimpia lajeja, jossa taiteillaan nuoralla. Vaarana on koko ajan lukijan herpaantuminen, sortuminen selittelyyn ja uskottavuuden horjuminen. "Kulttuuripiirit" eivät myöskään arvosta trillereitä.
Remes on jo sellainen nimi, että seurapiireissäkin supistaan vaivihkaa oletko lukenut viimeisintä.
Ruotsalaisesta näkökulmasta hänen tuorein teoksensa herättää runsaasti uteliaisuutta. Kansankoti nimittäin hönkii pahuutta viattomaan itänaapuriin. Yhdessä ruotsinserbialaisten miesten kanssa nuori syrjäytynyt ruotsinsuomalainen nainen iskee kansankunnan pyhimpään: itsenäisyyspäivän vastaanottoon presidentinlinnassa Helsingissä. Suomen ylin kerma kaapataan kerta heitolla ja hurja taistelu laillisuuden palauttamiseksi käynnistyy. Eskilstunakin näyttelee tarinan kannalta keskeistä sivujuonta Tukholman ohella, Venäjän, Valko-Venäjän, Hollannin ja Puolan lisäksi.
Serbit haluavat vaurastua, vapauttaa vangitun everstin ja kostaa Suomelle sen toiminnasta Balkanilla. Ei kaukaa haettua. On esimerkiksi pelottavaa edes pohdiskella millaisia seuraamuksia ja heijastuksia 28. toukokuuta Afganistanissa 60 000 asukkaan Sheberghanin kaupungissa tehdyllä verilöylyllä mahtaa olla. Suomalaisten kouluttamat paikalliset turvallisuusjoukot avasivat tulen mieltään rauhallisesti osoittaneeseen väkijoukkoon. Yhdeksän kuoli ja ilmeisesti ainakin 42 haavoittui suomalaisten ja ruotsalaisten sotilaiden katsellessa tekemättä mitään vieressä. Siinä joukossa ja sen innoittamana on varmasti monta katkeroitunutta, henkisesti silpoutunutta, jotka uskonnollisen fanatismin kiihdyttäminä saattavat saada päähänsä mitä tahansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti