Robert B. Reich: Supercapitalism. The Transformation of Business, Democracy, and Everyday Life. Alfred A. Knopf, 2007. 227 s. + lähteet
Robert B. Reichin keskusteleva kirja kartoittaa kattavasti kapitalismin kulisseja. Esseemainen tyyli täydentyy tieteellisemmällä tavalla, välillä harpotaan hänen hatarempien mielipiteiden maastossa.
Alkuun kahlataan tiivistetysti taloushistoriaa ja demokratian otteesta etenkin Yhdysvaltain yhteiskuntaelämään. Reichin teesi on, että demokratia ja kapitalismi ovat ilmiöitä, jotka on syytä erottaa toisistaan. Hän toteaa kapitalistisen markkinatalouden karanneen demokratian lieasta 1970- ja 1980-luvun vaihteen liberaalissa murroksessa, jolloin taloussääntelyä alettiin asteittain purkaa. Ensin Yhdysvalloissa, sitten muussa maailmassa.
Reichin mielestä olemme astuneet superkapitalismin aikakauteen, jossa jättimäiset yritykset hallitsevat poliittista agendaa lobbariarmeijalla ja muutenkin kietovat otteisiinsa ihmiselämän eri osa-alueita.
Hän myös tähdentää tuloerojen repeytyneen rajusti. Varallisuus ja valta keskittyvät valtavalla voimalla. Jotain vikaa on järjestelmässä, hän päättelee.
Kiehtovaa on Reichin huomiot ihmisten kaksinaismoralismista. Oma toimintamme työntää systeemiä yhä hurjempaan menoon. Ostamme halpahalleista (Wal-Mart etc), jolloin hintakilpailu pakottaa palkat pieniksi ja työläisten olot tukaliksi niin Kiinassa kuin koti-Yhdysvalloissa. Useimmat meistä sitä paitsi työskentelevät halpahallien palvelurakenteessa, joten toiminta osuu omaan nilkkaan. Lisäksi omistamme suorien sijoitusten, rahastojen ja eläkevarallisuuden kautta näitä yhtiöitä - ja vaadimme puristamaan voittoa jatkuvasti.
Työläisten palkat ovat suhteellisesti pienentyneet, johtoporras ja omistajat kahmii kaiken. Siitä huolimatta, että enemmistöllä yhdysvaltalaisista on nykyisin osakevarallisuutta. Se on tosin keskimäärin vaatimatonta (noin viidessä tuhannessa taalassa).
Reichin kirja herättää runsaasti ajatuksia. Erityisen ajankohtaisia ajatuksia ovat pohdinnat yritysten puoluerahoituksen kieltämisestä. Joissakin Yhdysvaltain osa-valtioissa on kielletty ammattiliitoilta poliittinen rahoitus. Reichin mielestä kohtuullista olisi rajoittaa myös osakkeenomistajien osallistumista taloudellisesti poliittisiin pyörteisiin. Vähintäänkin yhtiöt voisivat pohtia voisivatko ne osakkeenomistajat saada osinkoa enemmän, jotka eivät halua tukea puolueita epäsuorasti omaisuudellaan. Se olisi reilumpaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti