Nils Funcke: Tryckfriheten. Ordets män och statsmakterna. Carlssons 2006. s. 423
”Korkade idéer, rasism, revolutionsromantik, kvasivetenskapliga teorier som den om intelligent design ska bemötas med argument, inte förbud, även uppgifter som kan uppfattas som kränkande ska och måste få yttras.” (Funcke 2006: 293.)
Tähän oivalliseen lauseeseen voisi tiivistää Nils Funcken kirjan hengen ja sanoman. Aina on ollut ihmisiä ja tahoja, jotka ovat halunneet rajoittaa muiden mahdollisuuksia saada, välittää ja hankkia tietoa. Eikä taistelu sananvapauden puolesta ole vieläkään ohitse.
Se, joka yhä kuvittelee Ruotsin olleen toisessa maailmansodassa täysin puolueeton, lukekoon Funcken kirjan. Kirja osoittaa miten hampaaton vasallivaltio Ruotsi tuolloin oli malmitoimitustensa lisäksi. Natsi-Saksalla oli järkyttävän tiukka ote ruotsalaisiin tiedotusvälineisiin ja Ruotsin viranomaiset langettivat kuljetuskieltoja herkästi, jopa oma-aloitteisesti. Kuljetuskieltoja voitiin langettaa puoleksi vuodeksi kerrallaan ja silloin lehteä ei saanut levittää teitä, rautateitä, hevosia taikka autoja ja postia käyttäen. Ruotsi oli Natsi-Saksan satelliiteista uskolllisin ja kuuliaisin!
Yksi tärkeimmistä demokratian puolustajista oli sotavuosiksi perustettu Trots Allt!, jota etenkin kansallissosialistit, kommunistit ja sosialidemokraatit vihasivat. Sen rattaisiin heiteltiin kiviä minkä kerettiin.
Kirjan rikasta ja mielenkiintoista sisältöä on vaikea lyhyesti referoida – jokaisen painotuotteiden kanssa tässä maassa pakertavan on itse luettava se!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti