Taloushistoria toistaa itseään. Talous velloo sykleissä, joissa kertynyt varallisuus jaetaan uudestaan. Parhaillaan käynnissä on yksi maailmanhistorian suurimmista varallisuudenjaoista. Sitä kaikki eivät vain halua nähdä taikka vielä myöntää.
Monetaristisen taloustieteen näkemyksen mukaan keskeisin taloutta muokkaava voima on valuutan määrä. Lisääntyvä valuutan määrä taloudessa kiihdyttää inflaatiota ja syö omaisuuksien arvoa. Tärkeää on erottaa nimellisarvo ja reaaliarvo. Toisin sanoen hinta suhteessa muiden tuotteiden ostovoimaan. Vaikka hinta nousee voi sen arvo oikeasti laskea, kun se ei nouse yhtä nopeasti inflaation kanssa.
Michael Maloney kertaa taloushistoriaa. Ensin hän kuitenkin painottaa valuutan ja rahan eroja. Ihmiskunnan historiassa valuuttaa ovat olleet niin erilaiset elintarvikkeet kuin muutkin tarvikkeet, mutta rahaa ovat olleet ainoastaan kulta ja hopea. Monet mieltävät valuutan rahaksi. Hän toteaa, että useimmat käteistä saadessaan olettavat sen olevan rahaa. Sitä se ei ole. Käteinen on valuuttaa, jolla voit hankkia jotain jolla on arvoa. Se on keino siirtää arvoa omaisuuslajista toiseen, mutta ei säilö itsessään arvoa.
Raha puolestaan on aina valuuttaa. Menee sekavaksi, mutta Maloney vertaa sadan dollarin seteliin. Tuskin paperilappu sinänsä on sadan dollarin arvoinen. Se vain edustaa arvoa, joka on varastoitu muualle. Ennen raha oli sidottu kultakantaan, mutta 1970-luvulla siitä luovuttiin. Tällä hetkellä maailman kaikki valuutat ovat niin sanottuja kelluvia fiat valuuttoja. Niin euro kuin dollarikin. Niiden arvo ja hinta perustuu uskoon. Kun se menee, romahtaa fiat valuutta kuten parhaillaan on tapahtumassa.
Fiat valuutta on rakenteeltaan suunniteltu arvoaan menettäväksi. Sen tarkoituksena on siirtää sinun hyvinvointisi piiloverona valtiolle. Kulta ja hopea ovat taistelleet kautta aikojen fiat valuuttoja vastaan. Kulta ja hopea ovat aina voittaneet.
Antiikin Kreikassa ateenalaiset keksivät finanssikriisissä sekoittaa jalometallikolikoihin puolet kuparia. Siten tuhannesta kolikosta tuli kaksi tuhatta. Parissa vuodessa rahasta tuli arvotonta valuuttaa. Ne onnekkaat, jotka olivat säilyttäneet vanhat kolikot, huomasivat vaurastuneensa valtavasti. Ateena päätyi Rooman imperiumin alle.
Roomalaiset eivät oppineet historiasta. Myös he sekoittivat muita metalleja kolikoihin juoniessaan miten saada valtion varat riittämään. Seurauksena oli maailmanhistorian ensimmäinen dokumentoitu hyperinflaatio. Vuonna 301 pauna kultaa maksoi 50 000 denaaria. Viisikymmentä vuotta myöhemmin 2,12 miljardia denaaria. Kullan hinta nousi 42 400 kertaiseksi! Maloney antaa perspektiiviä vertaamalla tähän päivään. Viisikymmentä vuotta sitten Yhdysvalloissa kulta maksoi 35 dollaria troy-unssilta. Vastaava nousu tarkoittaisi 1,5 miljoonaa dollaria unssilta. Jos tavallinen auto maksoi 2000 taalaa viisikymmentä vuotta sitten niin nyt se maksaisi 85 miljoonaa.
Hän muistuttaa myös Hollannissa 1600-luvulla riehuneesta tulppaanimaniasta, kun tulppaanin sipuleista tuli järjettömän keinottelun kohde ja sen nopeasta kaoottisesta lopusta.
Toinen tapaus on skotlantilaistaustainen heppu nimeltään John Law, joka aiheutti Ranskan talouden totaalisen romahduksen 1700-luvun alussa.
Myöhempien aikojen rahapolitiikan kauhistuttava esimerkki on Weimarin tasavalta. Hän analysoi myös Suurta lamaa.
Michael Maloney on erittäin kriittinen Yhdysvaltain keskuspankkia Fediä kohtaan. Sen toiminta on osin ristiriidassa perustuslain kanssa. Yksityisomistuksessa oleva salaperäinen pankki säätelee valuutan määrää markkinoilla, vaikka sen pitäisi olla liittovaltion tehtävä. Rahaa ei myöskään ole enää sidottu kultaan kuten perustuslaki määrää.
Yhdysvaltain hallinto ei kyllä ole aina seurannut perustuslain henkeä. Vuonna 1933 Yhdysvalloissa kiellettiin kullan omistus yksityishenkilöiltä. Tämä kielto kumottiin vasta joitakin vuosikymmeniä sitten. Kullanhinta jäädytettiin 35 dollariin unssilta. Vuonna 1974, kun yksityisomistus sallittiin taas, lähti hinta rajuun nousuun. Vuosikymmenen lopussa kolkuteltiin 300 dollarissa.
Taloussysteemi on ollut häiriötilassa vuosikymmeniä. Useat kuplat ovat seuranneet toisiaan. Osake- ja kiinteistömarkkinoilla ne ovat olleet näkyvimpiä. Halpa lainaraha on turvottanut hintoja ja ilma on puhallettu pois kriisiytyessä. Vastauksena kuplien puhkeamiseen keskuspankit ovat työntäneet maailmalle lisää seteleitä ja elvyttäneet uuteen kuplaan. Se on ollut kestämätöntä rahapolitiikkaa. Näennäisesti osakemarkkinat ovatkin elpyneet, mutta Michael Maloney osoittaa miten todellisuudessa Dow Jones on laskenut arvoltaan. Yhdysvaltain inflaatiotilastojakin manipuloidaan. Kun tilastot ovat alkaneet näyttää epämiellyttäviltä, tilastointitapaa on muutettu. Alkuperäisellä tavalla mitattuna luvut ovat karmivia. Lähteenä hän käyttää Shadowstats.comia, joka ylläpitää riippumatonta tilastointia taloudesta Amerikassa.
Michael Maloney povaa täyttä talousmyrskyä. Liikenteessä on ihmisjärjelle käsittämätön summa fiat valuuttaa. Velkaantuneisuus on kestämättömällä tasolla. Yhdysvallat ei kykene maksamaan velkojaan.
Ainoa järkevä mahdollisuus säilyttää omaisuutensa (ja mahdollisesti tienata taantumassa) on investoida kultaan ja hopeaan. Maloneyn suositus on sijoittaminen fyysiseen kultaan ja hopeaan. Numismaattiseen materiaan hän ei usko. Hänen valinta on harkot ja laatat. Hopean hän ennakoi raketoivan kultaakin enemmän. Myöskään paperikulta eli erilaiset ETF:ät eivät häntä innosta. Sen sijaan kaivososakkeet ovat hyvä lisä hajautettuun sijoitussalkkuun.
Suomessa kulta on verovapaata, hopeasta joutuu pulittamaan arvonlisäveroa, joten suomalaisen sijoittajan kannattaa pyörähtää lahden toisella laidalla. Esimerkiksi tänään kilon australialainen hopeakolikko maksaa Tavexilla Suomessa reilu 1200 euroa ja vastaava saman konsernin konttorissa Tallinnassa Tavidilla 950 euroa. Takaisinostohinta on Suomessa 750 euroa ja Virossa reilu 800 euroa.
Kotona säilytettäväksi Maloney suosittelee korkeintaan 3-100 unssia kultaa ja vastaavan arvon verran hopeaa. Pankin talletuslokeroita hän kehottaa harkitsemaan, koska pankit voidaan sulkea, etkä pääse käsiksi varoihisi. Yhdysvalloissa on markkinoilla myös muita pankeista riippumattomia säilytysratkaisuja. Maantieteellinen hajautus on suositeltavaa suuremmissa määrissä.
Suomessa kultaa (ja hopeaa) kannattaa hamstrata tulevaisuutensa turvaksi isoilta luotettavilta välittäjiltä. Kultabuumi on tuonut markkinoilla kaikenlaista vilunkiveijaria ja huijaria. Tavex ja K. A Rasmussen ovat turvallisia kauppapaikkoja.
1 kommentti:
Kullan arvo on sikäli samanlainen kuin paperirahan arvo, että suurin osa kullasta maailmassa on vain sen takia, että "kulta on arvokasta". Teräksen ja kuparin hinta määräytyvät niiden käyttöarvon mukaan. Kullan arvo perustuu mielikuvaan ja luottamuksen kuten rahakin. Se ei tarkoita, että se olisi arvotonta. Ei paperirahakaan ole (ainakaan vapaasti vaihdettava). Kultaa tietenkin on vain rajallinen määrä. Tähän mennessä kaivettu suunnilleen 20 metriä kanttiinsa oleva kuutio. Silti arvo on vain luottamuksen perustuva. Silloin, kun kulta "oli arvossaan" esim. Ranskan hallitus saattoi kertoa, että takuuna on Amerikoissa kaivamatta oleva kulta.
Lähetä kommentti