Uskonto voi antaa ihmiselle paljon. Parhaimmillaan se kiinteyttää yksilöä ja yhteisöä kaaoksessa. Pahimmillaan vääristyessään siitä muodostuu mielen vankila, joka terrorisoi itseä ja muita.
Lajina homo sapiens on tuore tulokas. Evoluutiopsykologisessa mielessä uskonnollisuudella on ollut selvä funktionsa lajin selviytymisen kannalta. Osana ryhmäytymistä sosiaaliset rituaalit ovat olleet oivallisia. Jokainen ryhmä tarvitsee yhdistäviä kokemuksia säilyäkseen yhdessä. Uskonnolliset palvontamenot ovat olleet siihen hyvä keino. Uskonnolla ollaan luotu yhteistä historiaa, mytologiaa ja toivetta tulevaan sekä kuolemaan.
Metsästäjä-keräilijät palvoivat eläimiä ja erilaisia metsissä ja merissä oletettuja jumalolentoja. Rikkaat jumaltarustot toimivat myös peruskouluna jälkikasvulle. Maanviljelyskulttuurin ja kaupungistumisen myötä paimentolaisille kasvoi toiset tarpeet. Sääilmiöihin liittyvät uskomukset tulivat tärkeiksi. Jonkinlaisena esiyhdistelmänä voidaan nähdä antiikin kreikkalaisia mytologioita, joissa kohosi voimakas pääjumalhahmo Zeus. Se säteili vaikutustaan takaisin Välimeren itäreunan kulttuurisulattamoihin, joissa monikulttuurisissa kaupunkivaltioissa yhdisteltiin egyptiläisiä, kreikkalaisia ja muita uskomuksia. Esimerkiksi Ugaritissa kehitettiin Ba´al El myyttiä, jonka nähdään olevan jonkinlaista esiastetta nykyisille seemiläisperäisille uskonnoille (juutalaisuus, kristinusko, islam).
Tieteeseen perustava ateistinen maailmankuva on vielä myöhäisempää perua. Eikä se ole juurtunut syvälle kulttuurisiin kerrostumiin. Vaikka maailma muuttuu hurjasti ja teknologia mullistaa olemista ylipäätään, uskoo ihmiskunnan enemmistö satuihin ja jumaliin. Jokaiselle se sallittakoon.
Lauman lujittamiseen käytettyjä keinoja on sosiaalipsykologisessa mielessä ollut sekä sairaalloisia että terveitä. Sairaalloisissa erimielisistä ja alistumattomista on päästy eroon verenvuodatuksella. Puhdistukset ovat riistäytyneet usein mielivaltaisiksi kansanmurhiksi.
Samat mekanismit näyttäytyvät niin pienissä yhteisöissä kuin valtakunnissakin kansainvälisellä tasolla. Eristäytyminen, valikoivuus, henkinen terrori, suvaitsemattomuus, joukkohysteriä... Kun yhteisö sairastuu henkisesti voivat seuraukset olla katastrofaalisia. Erityisen alttiita ovat muun muassa vaativasta persoonallisuudesta kärsivät (tautiluokitus F60.5), jonka piirteitä minussakin häiritsevissä määrin tunnistettavissa. Israelissa on kehitelty kosher psykologiaa ultraortodoksijuutalaisille (haredi), jotka yrittävät ahdistuneina noudattaa ylitunnollisesti uskontonsa määräyksiä ja sen seurauksena saavat muun muassa lapset kärsiä heidän hyökkäyksistä.
Samaa mekanismia on tunnistettavissa niin Natsi-Saksassa, Neuvostoliitossa, Kuubassa, Kiinassa, Pohjois-Koreassa kuin Iranissa ja Saudi-Arabiassakin... Ideologiasta ja uskonnosta viis. Yksilö kärsii yhteisön kollektiivisesta henkisestä romahduksesta, jonka takana saattavat olla sairaalloiset johtavat yksilöt, jotka mädättävät yhteisönsä.
Suomessa vaikuttaa voimakas uskonnollinen yhteisö evankelisluterilaisen kirkon sisällä: Lestadiolaisuus. Tosin sekin on hajonnut useammaksi haaraksi. Vanhoillislestadiolaisuus on konservatiivisen suuntauksen suurin lahko. Se on organisoitunut SRK:n ympärille. Uskovia on ilmeisesti parisensataatuhatta. Leimallisia piirteitä ovat eristäytyminen muusta maallisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, askeettisuus, esiaviollisen seksuaalisuuden rajoittaminen ja aviossa ehkäisyn välttäminen sekä yhteisön johdon kyseenalaistamisen ja kritiikin kieltäminen. Siis suurperheitä seuroissa kuuntelemassa saarnoja. Salaisesta syntilistasta voi lukea lisää täältä. He uskovat myös olevansa Jumalan Valtakunta, jolla ainoastaan on oikeus päästää oikeasti uskova kuoleva taivaaseen. Jos ei noudata yhteisön moraalikoodistoa ja normistoa, voidaan hylätä ja evätä taivaspaikka. Hylätty uskova on armottoman yksin. Hänellä ei ole läheisiä kontakteja kuin muihin uskoviin ja kun sosiaalinen kanssakäyminen katkaistaan voi ahdistus olla valtavaa. Siksi parannukseen pyritään ja alistutaan patriarkaalisen yhteisön johdon mielivaltaan. Naisten asemaa on heikennetty esimerkiksi kieltämällä avioituminen vääräuskoisten kanssa. Miehille se sallitaan, joten naimattomia vanhoillislestadiolaisnaisia on valtavasti. Joskus usko voi saada äärimmäisiä muotoja ja saada elämästä vallan.
Joka tapauksessa pitkän pohdiskelevan johdannon myötä pääsen Leo Hartvaaran tositapahtumiin perustuvaan Suden uhrit -romaaniin, joka kertoo vanhoillislestadiolaista yhteisöä voimakkaasti traumatisoituneesta vaiheesta eli 1970-luvun lopun puhdistuksista niin sanotuista hoitokokouksista. Niissä käytettiin tavallisia uskovia vastaan järkyttävää henkistä väkivaltaa.
Kirja on puhuttelevaa kuvausta ihmisen maallisesta raadollisuudesta ja yhteisön henkisestä häiriintymisestä maallisista haluista puhkeavista syistä, jotka verhotaan uskonnon kaapuun. Päähenkilö Aabraham Ström on menestyvä sahanomistaja, joka on kääntynyt vanhoillislestadiolaisuuteen toisen vaimonsa takia. Hän on vahva maallikkosaarnaaja, joka pitelee laumaansa pihdeissään ja rahoittaa uskonnollisen yhteisönsä toiminnan. Tämän poika Taisto Ström liehittelee kahta naista ja toinen suuttuu. Osana keskusyhdistyksen kampanjaa kutsutaan keskusyhdistyksen puhujat paikalle. Ihmisiä syytetään mielivaltaisesti ja erotetaan liikkeestä. Seurauksena on esimerkiksi itsemurha. Myös Aabraham viskataan pois. Hänet, joka on antanut elämänsä ja varallisuutensa liikkeelle.
Aina kun luulee, ettei meininki voisi mennä hurjemmaksi ja järkevyys voittaa, tulee pimeys entistä vahvempana päälle. Ihmisten hätä ja petollisuus on hurjaa. Suvut revitään riitoihin keskenään että sisäisesti. Vallasta ja mammonasta kamppaillaan häikäilemättömästi.
Suden uhrit -teoksesta on tehty näyttävää dramatisointia Ylen Matkalippu helvettiin -ohjelmaan. Ohjelmasta ja kirjasta kerrotaan lisää myös etnisten vanhoillislestadiolaisten sivustolla.
1 kommentti:
Kiitos hyvästä kirjaesittelystä. Vanhoillislestadiolaisuuden sisäinen väkivalta on jätetty paljolti pimentoon. harvaaran kirjan jälkeen aiheesta on ilmestynyt lapin yliopistossa peruseellinen tutkimus. Tekijä on yhteiskuntatieteiden tohtori Aini Linjakumpu.
http://freepathways.wordpress.com/haavoittunutyhteiso/
Lähetä kommentti