Helge Nygrén: Politiikkaa olympian ympyröissä

Helge Nygrén: Politiikkaa olympian ympyröissä. Scandia kirjat 1977. 223 s.

Helge Nygrénin Politiikkaa olympian ympyröissä on jo kolmenkymmenen vuoden takaa. Mustavalkoinen kansi ei suoraan sanoen houkuttele yhtään lukemaan, mutta aihe on puoleensavetävä. Onhan käynnissä taas kansainväliset urheilun suurkisat jalkapallossa, kohta mitellään olympialaisissa Kiinassa.

Helge Nygrénin jutusteleva pakinatyyli toimii. Turha akateemisuus tarkkoine lähdeviitteineen on jätetty pois, mutta se ei lukijaa häiritse, joka haluaa yleiskatsauksen kuinka politiikka ja talous ovat kietoutuneet urheiluun maailmassa.

Nygrén muistuttaa huvittuneesti kiemuroista, jotka ovat sotkeneet Kansainvälisen Olympiakomitean kuvioita.

Taas pauhaavat pasuunat ihmisoikeuksien puolesta ja kärjekkäimmät äänenpainot vaativat edes avajaisten boikotoimista Kiinassa. Ei mitään uutta auringon alla. Pelkästään jo Kiinan saaminen maailman urheilevan nuorison mittelöihin oli vuosikymmeniä kestänyttä köydenvetoa, jossa joku aina hanasi vastaan. Piikkinä kiinalaisten lihassa on ollut Taiwan, joka on hiertänyt kivuliaita ongelmia.

Separatistismi ja nationalismi ovat huokuneet alusta asti. Ketkä ovat olympialaisiin saaneet osallistua ja millaisin tunnuksin ovat kiihdyttäneet kovia kiistoja. Esimerkiksi Suomen asemasta ei päästy selvyyteen 1900-luvun alussa. Suomi määrättiin marssimaan osana Venäjän joukkuetta, suomalaiset laahustivat hajuraon jättäen ja mitalijaoissa salkoon nostettiin Venäjän lippu suomalaisten protesteista välittämättä. Tukholman kisoissa esimerkiksi syntyi koominen tilanne Suomen voitettua Venäjän jalkapallossa. Venäjän lipun kanssa liehumaan nostettiin lappu ja kuulutettiin Suomen voittaneen.

Myös ammattilaisuus on hiertänyt kivenä kengässä. KOK halusi urheilun olevan puhdasta kaupallisuudesta ja tosissaan tahkovista palkkaurheilijoista. Ihanteena oli muun toimeentulon ohessa urheileva harrastelija. Nämä säännöt ja niiden tulkinta osoittautuivat sekaviksi sekä epäonnistuneiksi. Maailma muuttui nopeasti. Menestyvä urheilija kiinnitti massojen huomiota, joten mainostajalle kyseessä oli tuhannen taalan tilaisuus herättää kaupallista kohinaa halvalla. Urheilija puolestaan menestyäkseen tarvitsi ammattimaistumista ja harjoittelun tekemistä työksi, josta tulisi taattu toimeentulo. Modernistuva maailma ajoi KOK:n ohitse, sekoiluista kärsi eniten itse KOK, joka ei idealismissaan ymmärtänyt urheilun raadollista todellisuutta.

Etelä-Afrikka ja Rhodesia suljettiin rotuerottelun takia. Se puolestaan heijastui laajalle urheilukenttään. Natsi-Saksa hyödynsi omia kisojaan pestessään jo tuolloin nuhraantunutta mainettaan.

Mitaliseremoniat muodostuivat myös poliittisiksi muun muassa Yhdysvaltain mustien kamppaillessa oikeuksistaan, arabiterroristit iskivät verisesti 1972 saaden teolleen koko maailman tuomion.

Teos olla taitaa pakkolukemista jokaiselle yhteiskunnallisesti aktiiville urheiluhullulle, vaikka paljon on kapitaalia virrannut kemissä ja uusia yhteenottoja otettu poliittisesti niin kunnallis- ja paikallistasoilla kuin kansainvälisestikin sitten kirjan kirjoittamisen.