Ken tahtoo lukea outoja tragikoomisia ja karmaisevia tarinoita, ottakoon lukulistalle E.T.A. Hoffmannin Yökappaleita.
Hoffmann oli 1800-luvun alun romanttinen kirjailija, joka on jättänyt jälkensä nykykirjallisuuteen.
Kokoelman alkuosa oli loisteliaampi, loppua kohden lepatus vaimenee. Lukija voi löytää useita tasoja kertomuksista, niitä voi myös lukea ja ymmärtää monella tavalla. Saman tarinan voi käsittää mielenterveydellisistä häiriöistä kertovana, toisaalta hulvattomana kauhufantasiana. Onpa myös dekkarimaisia piirteitäkin havaittavissa. Musiikki on voimakkaasti tarinoissa läsnä.
Kolme novellia jäi parhaiten mieleen. Ensimmäinen oli "Nukuttaja", toinen "Ignaz Denner", kolmas "Autio talo".
Hoffmanilla on jännä tyyli kertoa tarina kahteen kertaan, jolloin sama asia näyttäytyy uudesta näkökulmasta aivan toiselta. En tiedä johtuuko kääntäjästä, mutta kieli on monimutkaista ja rihmastoista, joten lukeminen vaatii keskittymistä, joka palkitaan mielihyvällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti